Työnhakijana verkossa

Käsitteellisyydestä

Uraohjauksen erikoistumisopintoni ovat loppusuoralla. Viimeisen intensiivisen koulutusviikonlopun aikana hoksasin, että olen kaikessa kiireessä unohtanut kirjoittaa menetelmäanayysikurssilla esittelemästäni menetelmästä analyysin.

Ajattelin kirjoittaa sen tänään, mutta – pahoittelut ohjaajilleni – kirjoitankin blogipostauksen siitä, miten työmarkkinapotentiaalia ja uraa voi edistää verkossa.

Englannin kielen termi career on paljon laajempi kuin suomalainen ura, joka yhdistetään usein etenemisenä työpaikasta ja palkkaluokasta toiseen. Career-termillä tarkoitetaan elämänuraa eli kaikkea, mistä yksilön persoonallinen elämä muodostuu. Iloksenne piirrän tähän Powerpointilla käsitekartan siitä, mitä laajemmin käsitetty ”ura” tarkoittaa.

career_kuva
Lähteenä mm. Kauppila, Silvonen, Vanhalakka-Ruoho 2015: Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku

Ohjausmenetelmänä verkko

Ohitin kirkkaasti tehtävänannon, kun esittelin menetelmäanalyysikurssilla verkkoa opetus- ja ohjausmenetelmänä. Verkkohan ei ole menetelmä, vaan tila, jossa opiskelua, opetusta ja ohjausta voi tehdä. Menetelmät voivat olla samoja kuin luokkahuonetilassa, uusia sovelluksia niistä tai kokonaan uusia keksintöjä. Menetelmä on esimerkiksi tehtävätyyppi, joka soveltuu verkko-opetusympäristöön hyvin.

Ajattelin selittää menetelmättömyyteni jotenkin parhain päin analyysissani, mutta sitten luin artikkelin Building online employability – A guide for academic departments ja innostuin siitä, miten opiskelijoille voisi opettaa oman työmarkkinapotentiaalin kehittämistä verkkoon.

Työmarkkinakelpoisuus ja uralukutaito

Tällä hetkellä suosittuja sosiaalisia medioita oman työmarkkinaprofiilin kehittämiseen ovat Facebook, LinkedIn, Twitter ja blogit. Artikkelissa puhutaan ”digital career literacysta” eli digitaalisesta uralukutaidosta, joka vapaasti suomentaen tarkoittaa sitä, että verkossa voi kehittää omaa uraprofiilia ja edistää omaa uraa haluttuun suuntaan näiden rakennuspalikoiden avulla.

Seuraavaksi esittelen uralukutaidon seitsemän C:tä, joille mietin sopivia vastaavuuksia suomeksi ja tein niistäkin käsitekartan.

Seitsemän C:tä eli suomeksi MKKYVLK(M)

  1. Changing, muuntuvuus
  2. Collecting, kerääminen
  3. Critiquing, kriittisyys
  4. Connecting, yhteys
  5. Communicating, vuorovaikutus
  6. Creating, luovuus
  7. Curating, kuratointi (tai manipulointi)

career_kuva_7c

  1. Muuntuvuudella tarkoitetaan sitä, että oppiminen on elinikäistä. Yksilöllä on mahdollisuus kehittyä, kehittää ammattitaitoansa tai muuttaa mieltään ja tehdä jotain muuta, koko elämänsä ajan. Omia sosiaalisen median profiileja ja ansioluetteloa voi muokata ja käyttää sen mukaan, mitä uusia mielenkiinnon kohteita tai uratoiveita yksilöllä on.
  2. Keräämisellä tarkoitetaan oman työuran ja elämänuran kannalta merkityksellisen tiedon keräämistä. Miten voi etsiä, jäljittää ja varastoida uran kannalta hyödyllistä tietoa? Verkosta löytyy paljon tietoa erilaisista työpaikoista, urista sekä koulutuksen ja työn yhteensopivuudesta, jos etsijä osaa käyttää hakukoneita tehokkaasti ja keksii sopivia hakusanoja.
  3. Kriittisyys on arviointia siitä, onko verkosta löytyvä tieto luotettavaa vai epäluotettavaa. Lukutaito kehittyy lukemalla, kriittinen lukutaito myös. Urakysymyksissä tiedon kriittinen arviointi perustuu kuitenkin usein mielipiteeseen. Esimerkiksi oman CV:n esittämiseen ei ole yhtä oikeaa ja parasta tapaa, kuten pohdin blogissani Nykyaikainen ansioluettelo. CV:tä voi muuttaa ja kehittää omia uratoiveita, uutta kokemusta, halututtua työpaikkaa ja mahdollisen rekrytoijan mieltymyksiä arvioiden.
  4. Yhteys, kontakti, kontaktointi… Hyödyllisiä työelämäkontakteja syntyy esimerkiksi opiskelupaikoissa, harjoittelupaikoissa, opiskelijayhteisöjen bileissä, mutta verkolla ja digitaalisella verkostoitumisella on yhä suurempi merkitys verkostojen laajentamisessa, ammatillisen ja asiantuntijatiedon välityskanavana sekä kontaktivarastona. Sosiaalisesta mediasta löytyy paljon potentiaalisia työantajia – sekä yrityksiä että yksittäisiä henkilöitä, jotka rekrytoivat työntekijöitä. Muun muassa Twitter ja LinkedIn ovat matalan kynnyksen kontaktoinnin paikkoja, joissa voi ottaa yhteyttä viestillä, tägäämällä tai osallistumalla keskusteluun mielenkiintoisten työnantajatahojen kanssa.
  5. Vuorovaikutus tai kommunikaatio on kieltä. Kirjoita oikein ja kiinnostavasti, niin teet vaikutuksen verkossa urasi kannalta hyödyllisiin kontakteihin. Kirjoittaminen ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Verkko ja sosiaalisen median kanavat tarjoavat lukuisia tapoja hakea työtä, osoittaa kiinnostusta tiettyyn työhön, ottaa yhteyttä työnantajiin ja kasvattaa samalla uraverkostoja. Mitä tykkäätte Longridgen, Hooleyn ja Stauntonin artikkelissa mainitusta Lindsay Blackwellin työhakemuksesta?
  6. Luovuus tai luominen on sisällön tuottamista. Nykyään kuulee jupinaa siitä, että jokaisen pitäisi osata toimittajan ja graafisen suunnittelijan taidot työnhaussa. Sanoisin, että ei tarvitse osata, mutta luovuus on valttia kaikissa työpaikoissa kaikilla aloilla. En ajattelisi niin päin, että ”nykyään pitää osata” vaan ennemmin niin, että ”nykyään saa näyttää ja kertoa ilmaisin välinein potentiaalisille työnantajille, mitä osaa”. Monilla asiantuntija-aloilla on hyödyllistä osata a) kirjoittaa oikein b) ymmärtää minkälaisia päivityksiä ja julkaisuja sosiaaliseen mediaan voi ja kannattaa tehdä c) valokuvata, videokuvata tai muulla tavalla visualisoida esimerkiksi omaa ansioluetteloaan ja työtään d) tarinallistaa omaa urapolkua, opintopolkua, elämänvaiheita ja tulevisuuden haaveita. Mitä tein ja mitä tein sitten?
  7. Kuratointi / manipulointi tarkoittaa, että omaa digitaalista jalanjälkeä voi manipuloida. Digitaalinen jalanjälki on se, mitä internetistä löytyy, kun googlataan oma nimi…

Uraprofiili sosiaalisessa mediassa

Nyt seuraa kiusallinen hetki! Googlaan oman nimeni (muista ”hipsut”) ja katson löytyykö minusta työmarkkinarelevanssin kannalta kiinnostavaa tietoa, vai esimerkiksi epätoivottuja kuvia kaverin polttareista istumassa paljussa kaljamukikypärä päässä.

digitaalinenjalanjälki_anitahartikainen

Googlaus osoittaa, että minulla on profiilit kaikissa uran kannalta olennaisissa sosiaalisen median kanavissa. Olen jatko-opiskelijana Turun yliopistossa (en tiennyt, että minut tavoittaakseen voi soittaa yliopiston puhelinvaihteeseen). Tiedot koulutuksestani löytyy googlaamalla, kuten myös nykyinen työpaikkani ja asemani. Kuvahaulla löytyy myös tietoa hiustyyleistäni, kirjahyllyni sisällöstä, musiikki- ja pelimaustani sekä viime syntymäpäivieni olutmaistiaistarjottimesta tallinnalaisessa oluttuvassa. En löydä itseäni googlaamalla mitään, mikä olisi minusta kiusallista, epämieluisaa tai epäsopivaa. Jos löytäisin, voisin manipuloida hakukoneita.

Olen laskelmoinut omaa sosiaalisen median käyttöäni vasta pari vuotta. Olen elänyt villiä some-elämää jo noin 17 vuotta, joten yllättävän hyvin hakutoiminnot nostavat näkyville sopivaa ja mukavaa sisältöä, jota olen parin vuoden ajan tietoisesti tuottanut. Olen manipuloinut omaa uraprofiiliani ja työmarkkinapotentiaaliani käyttämällä sosiaalisia medioita ammatillisesti suuntautuneihin keskusteluihin ja julkaisuihin sekä vuorovaikutukseen ammatillisesti mielenkiintoisten tahojen kanssa. Koska verkkoidentiteettini on näin ammattillinen ja sitä kohtaan on eniten liikettä ammatillisilta tahoilta, ne nousevat hakukoneissa korkealle.

Harva oppii kehittämään sosiaalisen median uraprofiilia vain teoriaa lukemalla. Käytännön toteutusta varten tarvitaan opettajia ja ohjaajia. Minut saa tilata vetämään opiskelijaryhmälle kurssin uraprofiilien rakentamisesta sosiaaliseen mediaan!

sallakoira_töiss
Salla-koira esittelee urapotentiaaliaan tässä kuvassa. Kokemusta ja tietoa on kertynyt muun muassa puutarhatöiden työnjohtamisesta.
Mainokset

Nykyaikainen ansioluettelo

CV:n päivittely

Herrajestas, miltä tämä näyttää!

En ole hakenut töitä pariin vuoteen, mutta luen silloin tällöin lehtiä ja seuraan oman alani keskustelua. Huomasin, että oma käsitykseni kuumimpien trendien mukaisesta ansioluettelosta on jäänyt johonkin vuoteen 2013. Työkokemuksen karttuessa perinteisen näköinen CV rönsyilee ja sivumäärä kasvaa, enkä kuitenkaan ole tyytyväinen siihen, mitä siellä lukee.

Kotoutumiskouluttajan työhön kuuluu suomen kielen opetuksen lisäksi työnhaun ja ansioluettelon kirjoittamisen ohjaaminen. Miten voin opettaa muille, miten tehdään hyvä CV, jos en oman ansioluetteloni perusteella ottaisi itsekään itseäni työhaastatteluun?

ohjaan
Tehdäänkö CV? Mites toi oma osaaminen?

Osta hyvä CV

Kaivelin internetiä erilaisilla CV-hakusanoilla. Näköjään valmiita pohjia mukavan näköisillä visuaalisilla elementeillä on olemassa paljon ja niistä on tullut varsinainen bisnes. Karvalakki-mallin pohjan saa ilmaiseksi, mutta omaa ansioluettelota voi personoida ostamalla yhtä jos toista lisäpalikkaa. Mitä hienompi design, sitä enemmän maksaa.

Olen aikaisemmin ollut sitä mieltä, että kolmen sivun CV on ihan ok, koska minä nyt vaan olen tehnyt niin paljon kaikkea ja tykkään itse lukea toisten CV:itä. Maailma ei kuitenkaan toimi niin kuin minä haluaisin. 😦 Työnhakijoiden CV:itä lukevilla johtajilla, päällikoillä ja henkilöstöasiantuntijoilla ei ole aikaa lukea kolmen sivun CV-novelliani siitä, miten minä tein kaksoistutkinnon teininä tai poimin mansikoita 14-vuotiaana, jos heitä kiinnostaa hakijassa esimerkiksi verkkokoulutuksen kehittämisen asiantuntemus.

Monet valmiit mallit ovat käyttökelpoisia. Valitsin lopulta enhancv-palvelun, koska Yahoon toimitusjohtaja Marissa Mayerin CV on mielestäni erittäin hieno, napakka, lyhyt ja informatiivinen. Tässä on kaksi sivua vähemmän kuin omassani, vaikka Mayer luultavasti tienaa ja käyttää valtaa jotain 100 kertaa enemmän kuin minä. Visuaalisuuden lisäksi tässä mallissa miellyttää se, että mukavan näköisiä härpäkkeitä personointiin on riittävästi tarjolla ilmaiseksi (ja vielä paljon lisää ja monipuolisemmin maksullisesti, mutta näillä liksoilla en keksi syytä kuluttaa euroja CV:n tekemiseen).

Minäkin haluan CV:n, joka on yhdellä sivulla. Loput tiedot voin lisäillä vähitellen LinkedIniin, sillä siellä ovat nykyään sekä asiantuntijatyön tekijät ja työnantajat.

Osaaminen esiin työnhaussa

Osaamisen tunnistaminen, osaaminen edellä, osaaminen esiin… Hoin tätä mantraa, kun aloitin uuden kompaktin ansioluettelon kirjoittamisen. Koko ajan täällä työllisyydenhoitamisen alalla ja alueilla (kuten kotoutumiskoulutus ja uraohjaus) puhutaan trendikkäästä osaamisen tunnistamisesta. Varmaankaan se ei ole rakettitiedettä, mutta koska en tajua vielä, miten tarkalleen ottaen opetan sitä kotoutuville opiskelijoilleni, ajattelin, että paras tapa oppia, on kokeilla itse.

Tunnin kirjoitettuani totesin, että olin kirjoittanut hienoon CV-pohjaan täsmälleen samat listat ja litaniat, jotka olivat vanhassa CV:ssäni, enkä edelleenkään ollut onnistunut sanallistamaan sitä, mitä osaan tai mitä mahdollisesti haluaisin tehdä tulevaisuudessa.

Pidin muutaman päivän tauon, sulattelin ja kokeilin tänä aamuna uudelleen. Olen lopputulokseen jo melko tyytyväinen. Antaisin arvosanaksi ehkä kasin. Ehkä kutsuisin itseni työhaastatteluun, jos etsisin OSAAJAA kuvailemillani taidoilla.

Tässä lopputulos (klikkaa isommaksi):

Anita Hartikainen CV

 

 

https://app.enhancv.com/share/25756020?utm_medium=growth&utm_campaign=share-resume&utm_source=dynamic
CV

 

 

Pientä hienosäätöä tämä ansioluettelo vielä vaatii.

Ongelmia ja havaintoja:

  • En ole vielä varma, olenko kuvannut tässä relevantit eli tärkeimmät asiat, koska tuntuu siltä, että työarjessa on vaikka mitä, mitä joutuu tekemään (tai saa tehdä), mutta kaikkea ei välttämättä osaa edes sanallistaa miksikään erityisiksi omiksi taidoikseen. Aikamoista aivoponnistelua oli tämänkin kirjoittaminen ja minä sentään väitän olevani taitava ja monipuolinen kirjoittaja.
  • En ole aina paras arvioimaan itseäni: MITÄ osaamista kannattaa milloinkin korostaa, mistä olisi hyötyä työnhaussa, työuralla tai luovissa projekteissa etenemisessä tai vaikkapa tilipussin kasvattamisessa.
  • Huomasin, että olen tehnyt melkein kaikki niin sanotut oman alan työt verkossa. Olen siis etätyön, verkkotyön ja itseni johtamisen ammattilainen! Verkkotyöskentely voi olla aikaan sidottua, mutta harvemmin paikkaan (tällä hetkellä työaikani on suunnilleen virastotyöaika: opiskelijat tulevat verkkoon aamulla ja lähtevät iltapäivällä.) Olen siis Y-sukupolven tyyppiedustaja työelämässä: työ kulkee taskussani tai repussani, vaatii internetin ja edellyttää sitä, että vuorovaikutus on minulle luontevaa netin kautta.
  • Ajattelin kääntää tarkoituksella tämän CV:n  pohjan suomeksi (se oli englanniksi) ja tehdä sitten LinkedInistä vähitellen sellaisen, että sieltä löytyy lisää tietoja ja kaikki mainitsemisen arvoinen kokemus ja osaaminen englanniksi. ”Ongoing”-sanaa ei CV-työkalussa saa käännettyä, joten joudun vielä miettimään, miten merkkaan nykyisen työpaikkani. Kielitaidon jätin tarkoituksella pois, koska englanti on ainoa kieli, jolla pystyn suomen lisäksi työskentelemään asiantuntijatöissä. Tämä taas on (mielestäni) itsestään selvää, jos LinkedIn on kirjoitettu englanniksi. Jos joskus menisin työhaastatteluun, voisin kyllä kertoa, että ymmärrän tyydyttävästi ruotsia, espanjaa ja vähän saksaa, mutta en osaa kommunikoida niillä sujuvasti, ehkä ostaa kengät tai oluen.

Tekemällä oppii?

Monenlaisiin töihin pääsee yhä nykyäänkin soittamalla ja kysymällä töitä. Erityisesti korkeakouluista valmistuneiden ja tieto- tai asiantuntijatyötä tekevien pitäisi kuitenkin lähes poikkeuksetta osata sanallistaa vanhojen työ- ja opiskelupaikkojen sekä työtehtävien lisäksi: MITÄ OSAAT TEHDÄ?

Osaaminen työelämä-kontekstissa tarkoittaa minulle

  • mitä oikeasti osaan?
  • mitä paperilla osaan?
  • mitä haluan oppia?
  • mitä haluan tehdä?

Ei tarvitse kertoa, että on korkeakouluopintojen aikana kehittynyt erittäin taitavaksi siivoamisessa, jos ei halua tehdä siivousalan töitä.

Tiedän, OSAAJA kuulostaa ihan hirveältä bisnesmaailman jargonilta ja ihan yhtä hölmöltä kuin ajatus siitä, että CV:n lisäosista pitäisi maksaa. Yritysmaailman kapulakieli kuitenkin ohjailee yhteiskuntaamme ja ainoa keino selviytyä inhimillisesti on se, että yrittää järkeillä ja sanoittaa omaa elämäänsä niin, että itse ymmärtää, mitä tekee ja osaa. On todella hyödyllistä vaihtaa kollegojen tai vertaisten kanssa ajatuksia siitä, minkälaista osaamista esimerkiksi teidän opinnoissanne ja työyhteisössänne on. Miten vertaisesi näkevät sinun osaamisesi?

Luku- ja kirjoitustaitoa ei voi arvostaa liikaa. Kysymys on kielestä ja kommunikaatiosta: Miten sanallistat, mitä sanot, mitä puhut, mitä kirjoitat? Yritysmaailma ymmärtää kyllä ihmisten kieltä, vaikka ei aina osaa puhua sitä.

Edit: Pari tuntia blogin julkaisemisen jälkeen olin saanut palautetta yhdestä, jos toisesta asiasta: ”Miksi et kirjoita CV:hen sitä ja tätä?”. Olisin voinut tehdä CV:n painottaen enemmän esimerkiksi sitä, että olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Toisaalta olisin voinut painottaa kokemustani työllisyyden edistämisen kentällä – työharjoittelujen ohjaamista, työvoimapoliittisen koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista jne. Kolmanneksi olisin voinut painottaa vaikkapa taideprojekteja ja media-alan kokemustani. Yritän tässä CV:ssä luonnostella sitä, minkä ajattelen olevan omaa ydinosaamistani, luontevinta osaa ammatti-identiteetissäni ja myös sitä, mikä kiinnostaa, inspiroi ja motivoi eniten tulevaisuudessa – silloin CV painottuu näin paljon kirjoittamiseen, viestintään ja vuorovaikutukseen.

10577151_10152598060282838_8224571245745858637_n
Salla-koiran osaamista tunnistamassa: Reipas vahti. Osaan loikoilla, syödä, kerjätä, vipeltää, istua, kieriä, antaa tassua, ryömiä, karvoittaa kodin tekstiilit, haukkua, istua orava-asennossa ja tanssia takatassuillani. Pärjään hyvin talvipakkasilla ja paksu turkkini hylkii likaa.