Työnhakijana verkossa

Käsitteellisyydestä

Uraohjauksen erikoistumisopintoni ovat loppusuoralla. Viimeisen intensiivisen koulutusviikonlopun aikana hoksasin, että olen kaikessa kiireessä unohtanut kirjoittaa menetelmäanayysikurssilla esittelemästäni menetelmästä analyysin.

Ajattelin kirjoittaa sen tänään, mutta – pahoittelut ohjaajilleni – kirjoitankin blogipostauksen siitä, miten työmarkkinapotentiaalia ja uraa voi edistää verkossa.

Englannin kielen termi career on paljon laajempi kuin suomalainen ura, joka yhdistetään usein etenemisenä työpaikasta ja palkkaluokasta toiseen. Career-termillä tarkoitetaan elämänuraa eli kaikkea, mistä yksilön persoonallinen elämä muodostuu. Iloksenne piirrän tähän Powerpointilla käsitekartan siitä, mitä laajemmin käsitetty ”ura” tarkoittaa.

career_kuva
Lähteenä mm. Kauppila, Silvonen, Vanhalakka-Ruoho 2015: Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku

Ohjausmenetelmänä verkko

Ohitin kirkkaasti tehtävänannon, kun esittelin menetelmäanalyysikurssilla verkkoa opetus- ja ohjausmenetelmänä. Verkkohan ei ole menetelmä, vaan tila, jossa opiskelua, opetusta ja ohjausta voi tehdä. Menetelmät voivat olla samoja kuin luokkahuonetilassa, uusia sovelluksia niistä tai kokonaan uusia keksintöjä. Menetelmä on esimerkiksi tehtävätyyppi, joka soveltuu verkko-opetusympäristöön hyvin.

Ajattelin selittää menetelmättömyyteni jotenkin parhain päin analyysissani, mutta sitten luin artikkelin Building online employability – A guide for academic departments ja innostuin siitä, miten opiskelijoille voisi opettaa oman työmarkkinapotentiaalin kehittämistä verkkoon.

Työmarkkinakelpoisuus ja uralukutaito

Tällä hetkellä suosittuja sosiaalisia medioita oman työmarkkinaprofiilin kehittämiseen ovat Facebook, LinkedIn, Twitter ja blogit. Artikkelissa puhutaan ”digital career literacysta” eli digitaalisesta uralukutaidosta, joka vapaasti suomentaen tarkoittaa sitä, että verkossa voi kehittää omaa uraprofiilia ja edistää omaa uraa haluttuun suuntaan näiden rakennuspalikoiden avulla.

Seuraavaksi esittelen uralukutaidon seitsemän C:tä, joille mietin sopivia vastaavuuksia suomeksi ja tein niistäkin käsitekartan.

Seitsemän C:tä eli suomeksi MKKYVLK(M)

  1. Changing, muuntuvuus
  2. Collecting, kerääminen
  3. Critiquing, kriittisyys
  4. Connecting, yhteys
  5. Communicating, vuorovaikutus
  6. Creating, luovuus
  7. Curating, kuratointi (tai manipulointi)

career_kuva_7c

  1. Muuntuvuudella tarkoitetaan sitä, että oppiminen on elinikäistä. Yksilöllä on mahdollisuus kehittyä, kehittää ammattitaitoansa tai muuttaa mieltään ja tehdä jotain muuta, koko elämänsä ajan. Omia sosiaalisen median profiileja ja ansioluetteloa voi muokata ja käyttää sen mukaan, mitä uusia mielenkiinnon kohteita tai uratoiveita yksilöllä on.
  2. Keräämisellä tarkoitetaan oman työuran ja elämänuran kannalta merkityksellisen tiedon keräämistä. Miten voi etsiä, jäljittää ja varastoida uran kannalta hyödyllistä tietoa? Verkosta löytyy paljon tietoa erilaisista työpaikoista, urista sekä koulutuksen ja työn yhteensopivuudesta, jos etsijä osaa käyttää hakukoneita tehokkaasti ja keksii sopivia hakusanoja.
  3. Kriittisyys on arviointia siitä, onko verkosta löytyvä tieto luotettavaa vai epäluotettavaa. Lukutaito kehittyy lukemalla, kriittinen lukutaito myös. Urakysymyksissä tiedon kriittinen arviointi perustuu kuitenkin usein mielipiteeseen. Esimerkiksi oman CV:n esittämiseen ei ole yhtä oikeaa ja parasta tapaa, kuten pohdin blogissani Nykyaikainen ansioluettelo. CV:tä voi muuttaa ja kehittää omia uratoiveita, uutta kokemusta, halututtua työpaikkaa ja mahdollisen rekrytoijan mieltymyksiä arvioiden.
  4. Yhteys, kontakti, kontaktointi… Hyödyllisiä työelämäkontakteja syntyy esimerkiksi opiskelupaikoissa, harjoittelupaikoissa, opiskelijayhteisöjen bileissä, mutta verkolla ja digitaalisella verkostoitumisella on yhä suurempi merkitys verkostojen laajentamisessa, ammatillisen ja asiantuntijatiedon välityskanavana sekä kontaktivarastona. Sosiaalisesta mediasta löytyy paljon potentiaalisia työantajia – sekä yrityksiä että yksittäisiä henkilöitä, jotka rekrytoivat työntekijöitä. Muun muassa Twitter ja LinkedIn ovat matalan kynnyksen kontaktoinnin paikkoja, joissa voi ottaa yhteyttä viestillä, tägäämällä tai osallistumalla keskusteluun mielenkiintoisten työnantajatahojen kanssa.
  5. Vuorovaikutus tai kommunikaatio on kieltä. Kirjoita oikein ja kiinnostavasti, niin teet vaikutuksen verkossa urasi kannalta hyödyllisiin kontakteihin. Kirjoittaminen ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Verkko ja sosiaalisen median kanavat tarjoavat lukuisia tapoja hakea työtä, osoittaa kiinnostusta tiettyyn työhön, ottaa yhteyttä työnantajiin ja kasvattaa samalla uraverkostoja. Mitä tykkäätte Longridgen, Hooleyn ja Stauntonin artikkelissa mainitusta Lindsay Blackwellin työhakemuksesta?
  6. Luovuus tai luominen on sisällön tuottamista. Nykyään kuulee jupinaa siitä, että jokaisen pitäisi osata toimittajan ja graafisen suunnittelijan taidot työnhaussa. Sanoisin, että ei tarvitse osata, mutta luovuus on valttia kaikissa työpaikoissa kaikilla aloilla. En ajattelisi niin päin, että ”nykyään pitää osata” vaan ennemmin niin, että ”nykyään saa näyttää ja kertoa ilmaisin välinein potentiaalisille työnantajille, mitä osaa”. Monilla asiantuntija-aloilla on hyödyllistä osata a) kirjoittaa oikein b) ymmärtää minkälaisia päivityksiä ja julkaisuja sosiaaliseen mediaan voi ja kannattaa tehdä c) valokuvata, videokuvata tai muulla tavalla visualisoida esimerkiksi omaa ansioluetteloaan ja työtään d) tarinallistaa omaa urapolkua, opintopolkua, elämänvaiheita ja tulevisuuden haaveita. Mitä tein ja mitä tein sitten?
  7. Kuratointi / manipulointi tarkoittaa, että omaa digitaalista jalanjälkeä voi manipuloida. Digitaalinen jalanjälki on se, mitä internetistä löytyy, kun googlataan oma nimi…

Uraprofiili sosiaalisessa mediassa

Nyt seuraa kiusallinen hetki! Googlaan oman nimeni (muista ”hipsut”) ja katson löytyykö minusta työmarkkinarelevanssin kannalta kiinnostavaa tietoa, vai esimerkiksi epätoivottuja kuvia kaverin polttareista istumassa paljussa kaljamukikypärä päässä.

digitaalinenjalanjälki_anitahartikainen

Googlaus osoittaa, että minulla on profiilit kaikissa uran kannalta olennaisissa sosiaalisen median kanavissa. Olen jatko-opiskelijana Turun yliopistossa (en tiennyt, että minut tavoittaakseen voi soittaa yliopiston puhelinvaihteeseen). Tiedot koulutuksestani löytyy googlaamalla, kuten myös nykyinen työpaikkani ja asemani. Kuvahaulla löytyy myös tietoa hiustyyleistäni, kirjahyllyni sisällöstä, musiikki- ja pelimaustani sekä viime syntymäpäivieni olutmaistiaistarjottimesta tallinnalaisessa oluttuvassa. En löydä itseäni googlaamalla mitään, mikä olisi minusta kiusallista, epämieluisaa tai epäsopivaa. Jos löytäisin, voisin manipuloida hakukoneita.

Olen laskelmoinut omaa sosiaalisen median käyttöäni vasta pari vuotta. Olen elänyt villiä some-elämää jo noin 17 vuotta, joten yllättävän hyvin hakutoiminnot nostavat näkyville sopivaa ja mukavaa sisältöä, jota olen parin vuoden ajan tietoisesti tuottanut. Olen manipuloinut omaa uraprofiiliani ja työmarkkinapotentiaaliani käyttämällä sosiaalisia medioita ammatillisesti suuntautuneihin keskusteluihin ja julkaisuihin sekä vuorovaikutukseen ammatillisesti mielenkiintoisten tahojen kanssa. Koska verkkoidentiteettini on näin ammattillinen ja sitä kohtaan on eniten liikettä ammatillisilta tahoilta, ne nousevat hakukoneissa korkealle.

Harva oppii kehittämään sosiaalisen median uraprofiilia vain teoriaa lukemalla. Käytännön toteutusta varten tarvitaan opettajia ja ohjaajia. Minut saa tilata vetämään opiskelijaryhmälle kurssin uraprofiilien rakentamisesta sosiaaliseen mediaan!

sallakoira_töiss
Salla-koira esittelee urapotentiaaliaan tässä kuvassa. Kokemusta ja tietoa on kertynyt muun muassa puutarhatöiden työnjohtamisesta.
Mainokset